Heimo: Jalavakasvit – Ulmaceae

Suku: Jalavat – Ulmus

Kasvumuoto ja korkeus: Puu. 15–20 m. Juurista vesova.

Kukka: Pieni, säteittäinen, pitkäperäinen. Kehä erilaistumaton, ruskehtava, yhdislehtinen, 4–5-liuskainen. Heteitä 4–5, harvoin 8–10. Ponnet sinipunaisia. Yhdislehtinen emiö 2-lukuinen. Kukinto harsu sarja. Tuulipölytteinen.

Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia. Lapa 7–15 cm, puikea–leveänsoikea–vastapuikea, pitkäksi kärjeksi suippeneva, lehtilaita yleensä toissahainen, harvoin vain kertaalleen sahalaitainen (f. simplicidens), tyvestä hyvin epämukainen. Päältä sileä ja kiiltävä, alta pehmeäkarvainen myös suonten välistä. Suonipareja 12–16, suonet yleensä kärjestä haarattomia.

Silmut: Punaruskeita, tummakärkisiä, suippoja, kukkasilmut pulleampia.

Hedelmä: Pitkäperäinen (7–35 mm), vaaleanruskea, leveälti siipipalteinen, pyöreähkö (10–12 × 8–9 mm) pähkylä. Siipipalle ripsireunainen, siemen hiukan keskikohdasta tyveen päin. Hedelmät varisevat kesäkuun lopulla.

Kasvupaikka: Kosteat lehdot, järvien rannat. Myös koristepuu. Kalkinsuosija.

Kukinta: Toukokuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Uhanalaisuus: Vaarantunut, rauhoitettu koko Suomessa.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kaksi jalavalajia. Niistä harvinaisempi, kynäjalava on vaatelias järvenrantalehtojen, joskus myös puronvarsi- ja merenrantalehtojen jalopuu. Yleisimmin kynäjalavaa tavataan Hämeessä Vanajaveden seuduilla, jossa nykytutkimuksen mukaan kasvaa noin 11.000 kynäjalavaa eli 85% koko Suomen kynäjalavakannasta.

Jalavat ovat ennen lehtimistä kukkivia puita. Paras tuntomerkki muihin kotimaisiin lehtipuihin verrattuna on lehtien epämukaisuus. Kukat ovat pieniä, kaksineuvoisia, aikaisheteisiä ja tuulipölytteisiä. Kauempaa kynäjalavan erottaa vuorijalavasta mm. vaakasuorien haarojen (vuorijalavalla haarat yläviistoja) ja leveämmän, kupumaisen latvuksen (vuorijalavalla suppilomaisempi) avulla. Silmut ovat kapeampia kuin vuorijalavalla, kukat pitkäperäisempiä ja harvemmassa, hedelmät selvästi pienempiä.