Nimi myös: Rauniokilkka

Heimo: Ratamokasvit – Plantaginaceae (aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae

Suku: Kilkat – Cymbalaria

Kasvumuoto: Monivuotinen, talvivihreä (hyvissä olosuhteissa), mattomaisia kasvustoja muodostava ruoho.

Korkeus: 2–5 cm (pituus 10–50 cm). Varsi rento, nivelistä juurehtiva, kalju, usein punertava.

Kukka: Teriö vastakohtainen, huulimainen, 8–15 mm pitkä, yhdislehtinen, 2-huulinen, kannuksellinen (kannus lyhyt, n. 3 mm), vaaleanvioletti, ylähuuli tummajuovainen, 2-liuskainen, alahuuli 3-liuskainen, keltatäpläinen. Verhiö 5-liuskainen, liuskat kapeita. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukat yksittäin lehtihangoissa. Kukkaperä noin 2 cm.

Lehdet: Alhaalla vastakkain, ylempänä enimmäkseen kierteisesti, pitkäruotisia. Lapa 1–2 cm, munuaismainen, kourasuoninen, matalaan 5(–7)-liuskaisesti sormihalkoinen, kalju, usein alapinnalta punertava.

Hedelmä: Verhiötä pienempi, 4 mm pitkä, pallomainen, kärjestä avautuva kota.

Kasvupaikka: Kivimuurit, lastausalueet, joutomaat, ratapihat, puutarhat. Koristekasvi.

Kukinta: Heinä–elokuu.

Keski-Euroopasta kotoisin olevaa kilkkaruohoa eli rauniokilkkaa pidetään meillä koristekasvina, joka erityisesti viihtyy kulttuurimaiden puolivarjoisilla kivikoilla, esim. hautausmailla. Sieltä parhaimmillaan mattomaisia kasvustoja muodostava kilkkaruoho voi karata kiviaidan taakse, mutta ei kuitenkaan kovin kauaksi. Kukintovaiheessa kukkavarret kurottuvat kohti valoa, niin kuin kasvit yleensäkin, mutta kukkimisen jälkeen kukkavarret kääntyvät valosta poispäin ja kypsyttävät hedelmät varjossa.